Viimeisimmässä katsauksessaan Harriet Downey ja kouluttajat ympäri maailmaa vaativat laajempaa opetusta työkaluista ja taidoista, joita tarvitaan näyttöön perustuvan luonnonsuojelun helpottamiseksi.

A version of this post is available in English. Translated to Finnish by Sini Savilaakso.

Tiesitkö, että pelkästään ekologian alalla julkaistaan vuosittain yli 12000 artikkelia? Viimeisten 20 vuoden aikana luonnonsuojelijoille saatavilla olevan tiedon määrä on kasvanut huimasti, mutta onko se saanut ihmiset tekemään parempia päätöksiä?

On osoitettu, että usein ihmiset, jotka tekevät luonnonsuojeluun ja maankäyttöön liittyviä päätöksiä, eivät käytä tieteellistä näyttöä päätöksenteossaan. Se ei johdu usein haluttomuudesta vaan lukemattomista muista syistä, kuten ajan puute, pääsy tietoon ja sen ymmärrys (esim. Rafidimanantsoa ym. 2018; Walsh ym. 2019).

Tieteellisen näytön huomioimatta jättäminen muiden tärkeiden tekijöiden ohella voi johtaa virheellisiin käytäntöihin ja huonoon päätöksentekoon sekä ajan ja resurssien, jotka ovat jo vähäiset luonnonsuojelun alalla, hukkaamiseen. Esimerkiksi, hiljaittain julkaistu tiedon synteesi suurpetojen siirtojen tehokkuudesta ihmisten ja eläinten konfliktin vähentämiseksi osoitti, että käytäntö ei ole tehokas ja voi olla jopa haitallinen (Littlewood ym. 2020). Lintujen puhdistaminen öljyvuotojen jäljiltä on kallista ja tutkimukset ovat osoittaneet, että se ei paranna lintujen tai niiden poikasten selviytymistä.

Jopa silloin, kun tietyistä toimista on tehty monia tutkimuksia, emme välttämättä saa vastausta juuri siihen mitä haluamme tietää. Esimerkiksi, lepakkopönttöjä neuvotaan rakentamaan kolopulaa lieventämään. Pönttöjen käytöstä on tehty paljon tutkimuksia, mutta harva tutkimus on mitannut populaation vastetta, joka on se muuttuja, minkä oikeasti haluamme tietää, ja siten emme voi olla varmoja, että pöntöt ovat tehokas kolopulan lieventämiskeino

Näyttöön perustuvan käytäntö tähtää vaikuttavampaan päätöksentekoon yhdistämällä tieteellisen näytön alkuperäiskansojen ja paikallisten tiedon ja kokemuksen kanssa samalla huomioiden resurssien rajallisuuden ja poliittiset ja taloudelliset rajoitteet.

Näyttöön perustuvan käytännön soveltaminen onnistuneesti edellyttää ymmärrystä siitä, miten tieteellistä näyttöä voidaan käyttää, tulkita ja soveltaa muun tiedon ja rajoittavien tekijöiden ohella. Tämä taito ei kuitenkaan usein ole perustutkinto, jatko- tai asiantuntijuutta kehittävien kurssien keskiössä. Seuraavan sukupolven luonnonsuojelijat ja ekosysteemien käytön ja hoidon ammattilaiset tarvitsevat läpikotaista ymmärrystä kriittisen ajattelun ja tiedon synteesin arvosta sekä kuinka tehdä näyttöön perustuvia päätöksiä. Jos emme ota näitä asioita opetuksemme keskiöön, emme ehkä kouluttajina voi valmistaa oppilaitamme vaikuttamaan tehokkaasti suojelukäytäntöön.

Auttaakseen globaali kouluttajaryhmä on toiminut yhdessä luodakseen sarjan avoimesti saatavilla olevia materiaaleja, joiden avulla opettaa keskeiset taidot näyttöön perustuvasta luonnonsuojelusta. Nämä materiaalit ovat saatavana useilla kielillä Applied Ecology Resources – sivustolla.

Tähän mennessä 117 kouluttajaa 23 maasta on tunnistanut näyttöön perustuvien käytäntöjen tärkeyden ja he joko jo opettavat tai ovat sitoutuneet opettamaan näyttöön perustuvaa luonnonsuojelua. Tämä sisältää 145 perustutkinto, jatko- ja ammatillisen kehityksen kurssia. Vaadimme näyttöön perustuvan luonnonsuojelun opetuksen entistä laajempaa käyttöönottoa ja ehdotamme, että avoimesti saatavilla olevien verkko-opetusmateriaalien tarjoaminen voi helpottaa aiheen laajempaa sisällyttämistä opetussuunnitelmiin. Toivomme, että ajan myötä nämä taidot tulevat osaksi ydinopetusta paitsi luonnonsuojelun alalla niin myös muilla aloilla. Saatavilla olevat materiaalit löytyvät alkuperäisessä muodossaan täältä: http://bit.ly/Evidence-in-Conservation-Teaching

Toivomme, että opetusmateriaalit käännetään mahdollisimman monelle kielelle. Jos olet kiinnostunut auttamaan, ota yhteyttä henkilöön Harriet Downey hd438@cam.ac.uk.

Lue koko katsaus: “Training future generations to deliver evidence-based conservation and ecosystem management” Ecological Solutions and Evidence– sarjan numerosta 2:1.